Mitä joululomalla tehtäis?

Lomalla on aikaa syödä hyvin, liikkua hyvin ja mikä parasta -tehdä käsitöitä yömyöhään asti. Jotta joululomalla ei ehdi pitkästymään, niin ostin kaksi samettikangasta ja satiininauhaa.

 Molemmista kankaista tulee alla näkyvällä Ottobren kaavalla tehty kietaisumekko.

 Mielestäni Ottobren kaavoitus on onnistunut ja mikä parasta, kaavat tehdään Rovaniemellä. Kyllä suomalainen kaavoittaja suomalaisen naisvartalon tuntee...

Rukki

Neulomiseen ja kankaan kudontaan tarvittavan langan valmistuksessa rukki oli jo aikansa high-tech'ia. Ennen rukin keksimistä lanka kehrättiin värttinällä, jonka kiertosuunnasta riippui, tuliko langasta s- vai z-kierteistä. Langan kierteen suunnalla on väliä, sillä kun kangaspuissa kudotun villakankaan loimi ja kude on tehty erikierteisistä langoista niin villakankaaseen tulee kalanruotokuvio, joka syntyy langan kiillosta. Tällainen kankaankudontatekniikka on tunnettu jo kivikaudella.
Alla näkyvän rukin ikää ei tiedetä, mutta  todennäköisesti se on peräisin 1900 -luvun alusta. Rukki on edelleen toimintakuntoinen, mutta en ole sitä käyttänyt. Nykyiset käsityölangat ovat lujuusominaisuuksiltaan niin hyviä, ettei lankaa kannata tehdä itse. Tosin eipä taida olla villaakaan, josta lankaa voisi kehrätä.

Alla näkyvässä kuvassa ovat keritsimet ja kudontasukkula. Sukkulaa on käytetty pystykangaspuissa, joiden "raadon" löysin keskiaitasta. Pystykangaspuut ovat vanha versio kangaspuista. Pystykangaspuissa loimi luotiin pystyasentoon ja luhaa liikutettiin ylhäältä alas. Nykykangaspuissa loimi on vaakatasossa, kuten myös luha. Pystykangaspuissa kankaan leveys oli kapeampi, mikä vaikutti vaatteen kaavoitukseen. Mm. keskiajalla vaatteiden kaavoituksessa käytettiin runsaasti erilaisia kiiloja helmoissa ja hihansuissa.

Pari viikkoa sitten aloitettu huivi alkaa saada hahmoa, siitä tulee kolmionmallinen ja 46 kukkapalan kokoinen. Nyt on valmiina kolmasosa.

Pidän huivin kolmiulotteisuudesta. Myös liukuvärjätty Usva-lanka lisää pinnan vaihtelevuutta värin osalta. Huivin kanssa samaan aikaan aloitettu ruskea mekko on nyt etukappaleen oikeaa hartiaosaa vaille valmis. Pyöröpuikko jäi ottamatta mukaan, joten neule ei edistynyt. Mutta onneksi mukana kulkee useampi käsityö tällaisten tilanteiden varalta.....

Jaakon aitta

Talon pihapiiriin kuuluu Jaakon aitta, joka on peräisin 1830-luvulta. Aitta on alunperin ollut korkea vilja-aitta, jota on madallettu 1900 -luvulla nukkuma-aitaksi. Aitta on saanut nimensä Jaakko-rengistä, joka nukkui aitassa kesäisin. Aittaa korjattiin vuonna 2011, jolloin pari alinta hirsivarvia korvattiin vanhoilla ehyillä hirsillä. Lisäksi aitta kengitettiin ja sille valettiin uusi pohja.
Ajan saatossa aitan paikka pihapiirissä on vaihtunut ainakin kolme kertaa. Hirsirakennusten paikan vaihtaminen oli tuohon aikaan tavallista, sillä kivistä ladotut perustukset vajosivat maahan, jolloin paikkaa vaihdettiin ettei rakennnus kallistu liikaa ja romahda.
Aitan ovessa on sepän takoma lukko, joka lienee arvokkain osa aitasta tällä hetkellä.

Aitan ovenpielessä on hevosenkenkä. Perinteisestihän hevosenkengän uskottiin tuottavan onnea, aivan kuten käytöstä poistettujen posliini- ja lasiastioiden särkeminen peltomullan sekaan. Hevosenkengän asennolla on merkitystä. Alla näkyvän kuvan hevosenkenkä on väärinpäin, sen tulisi olla U:n muotoinen, jotta onni ei putoa pois.
Alla näkyvän neuleen olen tehnyt 12 vuotta sitten. Se on pitänyt hyvin kutinsa, koska materiaalina on Novitan Nalle -sukkalanka, joka on melko tiukkakierteistä ja siinä on nailonvahvike.

Alla on kuva neulejakusta, joka on tehty samasta Nalle-langasta. Jakun neulepinta on yksinkertainen, mutta mielenkiintoinen. Pienet palmikot on tehty kahden silmukan palmikkona, jolloin apupuikkoa ei ole tarvittu. Lisäsin jakkuun perinteiset hakaset, koska ne sopivat mielestäni pelkistetyn neuleen tyyliin.