Neulomiseen ja kankaan kudontaan tarvittavan langan valmistuksessa rukki oli jo aikansa high-tech'ia. Ennen rukin keksimistä lanka kehrättiin värttinällä, jonka kiertosuunnasta riippui, tuliko langasta s- vai z-kierteistä. Langan kierteen suunnalla on väliä, sillä kun kangaspuissa kudotun villakankaan loimi ja kude on tehty erikierteisistä langoista niin villakankaaseen tulee kalanruotokuvio, joka syntyy langan kiillosta. Tällainen kankaankudontatekniikka on tunnettu jo kivikaudella.
Alla näkyvän rukin ikää ei tiedetä, mutta todennäköisesti se on peräisin 1900 -luvun alusta. Rukki on edelleen toimintakuntoinen, mutta en ole sitä käyttänyt. Nykyiset käsityölangat ovat lujuusominaisuuksiltaan niin hyviä, ettei lankaa kannata tehdä itse. Tosin eipä taida olla villaakaan, josta lankaa voisi kehrätä.
Alla näkyvässä kuvassa ovat keritsimet ja kudontasukkula. Sukkulaa on käytetty pystykangaspuissa, joiden "raadon" löysin keskiaitasta. Pystykangaspuut ovat vanha versio kangaspuista. Pystykangaspuissa loimi luotiin pystyasentoon ja luhaa liikutettiin ylhäältä alas. Nykykangaspuissa loimi on vaakatasossa, kuten myös luha. Pystykangaspuissa kankaan leveys oli kapeampi, mikä vaikutti vaatteen kaavoitukseen. Mm. keskiajalla vaatteiden kaavoituksessa käytettiin runsaasti erilaisia kiiloja helmoissa ja hihansuissa.
Pari viikkoa sitten aloitettu huivi alkaa saada hahmoa, siitä tulee kolmionmallinen ja 46 kukkapalan kokoinen. Nyt on valmiina kolmasosa.
Pidän huivin kolmiulotteisuudesta. Myös liukuvärjätty Usva-lanka lisää pinnan vaihtelevuutta värin osalta. Huivin kanssa samaan aikaan aloitettu ruskea mekko on nyt etukappaleen oikeaa hartiaosaa vaille valmis. Pyöröpuikko jäi ottamatta mukaan, joten neule ei edistynyt. Mutta onneksi mukana kulkee useampi käsityö tällaisten tilanteiden varalta.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti